järvenselkä oli tyyni
ei värähtänyt äänikään,
oli varmuudessaan hiljainen hetki
täydellinen ilman sanoja,
ajatuksia.
maailma oli juuri siinä ja kaikki oli valmista nyt, en ole enää velkaa kenellekään ja harvat tekemättömät läksyt jäävät historiaan kuin takavuosien unohdetut kyyneleet. Tuntui hyvältä lähteä mutta en vielä usko sitä, että en tule enää siihen kouluun opiskelemaan, olisin halunnut vielä kiittää kaikkia kaikesta ja halata muutamaa opettajaa. Kymmenen vuotta, olenkohan minä oikeasti elänyt ne kaikki päivät.
Todistus oli juuri sitä luokkaa kuten odotinkin, kieltämättä aika erinomainen. Äiti kysyi, että haluanko laittaa Metsävisan ja Taloustietokilpailun kunniakirjat seinälle ja vastasin en todellakaan, ainoat kunniakirjat jotka seinällä saavat olla ovat Tanssiopistolta, ne ovat arvokkaimpia minulle.
tänään kaiketi kaikki oli hyvin, vaikka en osaa sanoa, onko tämä outo haikeuden, hämmennyksen ja uuden tuntemattoman vapauden sekoitus hyvä vai huono asia.
Onnea kaikille valmistuneille ja peruskoulunsa päättäneille sekä hyvää lomaa, kesä on täällä ja se on meidän.
(Kuvat ovat Vaiviosta isosleiriltä, oli kyllä ihan parasta vaikka nenän limakalvot olivatkin koko ajan (allergisen) nuhan runnottavina.)
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti