valvotut yöt toukokuun

valvotut yöt toukokuun

sunnuntai 22. marraskuuta 2015

kotona

täällä lumisessa maisemassa asuessa talvi on lämmin peitto jonka voi vetää illalla silmiin asti. kaipaan kuitenkin samalla epämääräisesti hetkiä joita ei ole koskaan vielä ollutkaan, ja joiden kauneus on niin voimakasta että se raapiiraapiiraapii. kuten sitä miten laiturilla voi istua auringon laskiessa ja auringon noustessa tärkeiden ihmisten kanssa ja hengittää alkavan aamun voimaa sisään, aivan hukkua siihen miten todellisuus sädehtii.

nyt on valkoista jo, kirpeän lempeän valkoista. toivoisin sydämeen tätä kepeyttä lisää, joka löytyy näiden puisten seinien välistä ja jossa huoneissa ei ole sisäilman radonia eikä matavaa huolta tai painavia ajatuksia. ja toivon myös tilaa hengittää, ajatella ja tanssia niin että koko keho lainehtii.

(tämän kirjoitin viikko sitten, kun koeviikko oli vielä kaukana.)

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti