valvotut yöt toukokuun

valvotut yöt toukokuun

sunnuntai 16. kesäkuuta 2013

minä muistan sinut vielä

minä muistan sinut vielä
älä katso noin
minä muistan ja tiedän että meilläkin oli
hetkemme huipulla
mutta tuuli liian kovaa
ja jouduimme laskeutumaan alas yksin
omaa ylpeyttämme kantaen.

----------

Maailmassa on liian kaunista musiikkia. No, sehän on jo tiedetty, mutta ihan harmittaa, etten ole löytänyt Tom Odellia aiemmin.




And if somebody hurts you I wanna fight
But my hands been broken one too many times
I'll use my voice, I'll be so fucking rude
Words, they always win but I know I'll lose.


Kuunnelkaa myös Tom Odellin Sense, sitä en vain saa nyt upotettua tähän, Youtube lagittelee jotenkin.

Tom Odell - Sense

If I fell in love a thousand times, would it all make sense?



Okei, rakastan tuota musiikkia. Ohmyfuckinggosh miten odotan debyyttilevyä, mutta suureksi epäonnekseni se ilmestyy 24. kesäkuuta, juuri silloin maanataina, kun olen riparilla. Olisi ilmestynyt vaikka edes sunnuntaina tai lauantaina, niin minä olisin kerinnyt kuunnella sitä kotona!!!! Okei, toivottavasti siellä on langaton netti, aion nimittäin kuljettaa tablettimme sinne.

Käytiin tänään siskon kanssa meidän kaverin luona. Pelattiin Wiillä Zeldaa ja katottiin Anna Karenina dvd:ltä, ja no, oli ihan kivaa. Siinäpä se. On ikävä niitä aikoja, kun nauretiin kaikelle yhdessä, hirnuttiin ja räkätettiin ja kaadettiin kokikset paidalle. Sitä kaikkea, kun kerrottiin vielä toisillemme melkein kaikki, ja oltiin ihan erottamattomat. Enää ei olla puhuttu sillä tavalla, rehellisesti kaikesta ja siitä, miten oikeasti menee. Ihmiset muuttuvat, mutta onneksi muistot eivät.

Itse leffa oli aika surullinen, mutta mitä muutakaan odotin? Ei avioliiton ulkopuolisesta rakkaudesta saa kai iloista tarinaa loppupeleissä mitenkään. Tai no, olisihan siitä tullutkin hyvä rakkaustarina, jos se helkkarin Vronski ei olisi mennyt siihen pikkutyttöön hullaantumaan. Surullista. Paljastin liikaa, toivottavasti olitte jo katsoneet Kareninan tai ette edes harkitse katsovanne. Mutta no, Aaron Taylor-Johnson... Ah-niin-komea, ja ainakin siinä elokuvassa sillä oli niiiin ihanat siniset silmät... Myönnän, että todellakin olen aika hulluna sinisiin silmiin, olkoonkin, jos niitä nyt oli hieman muokattu piilareilla tai jotain.

Pahoittelut, ei kuvia tällä kertaa. En ole oikein kuvaillut nyt, sillä eihän täällä oikein ole mitään kuvattavaa. Ketään ei kiinnosta katsella miljoonia luontokuvia erinäisistä luontokohteista. Meidän talon ympärillä kun tuota metsää riittää, ja sitäkin on kuvattu jo niin usein. Ja nyt olen muutenkin ollut aika toimelias. Ollaan tehty siskon kanssa kaikkea järkevää. Thumbs up! Todellakin, olen varmaan saanut enemmän aikaiseksi kuin koko viime lukuvuonna yhteensä, ainakin tuolla virtuaaliponipuolella.

Ja kohtahan alkaa riparikin tosiaan, mutta ennen sitä kuitenkin maailman mahtavin Potter-maratooon! Just lovin'! En kai ole sanonut tuota jo aiemmin, eh? (:

Mahtavaa noin tunnin päästä alkavaa viikkoa kaikille!

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti